Nyt mä olen muotitietoinen tai ainakin kunnolla topattu

Kyllä nyt kelpaa taas ulkoilla. -20 astetta pakkasilla meillä rupeaa pikkukoirista jopa Raxu nostelemaan jalkoja. Jedillä menee kipuraja -15 asteessa ja Uuti päätti tänä vuonna, että pienikin pakkanen on liikaa. Edellisvuosina Uuti on ollut tyytyväisen oloinen pariinkymmeneen pakkasasteeseen asti ilman takkia tai tossuja, mutta ilmeisesti kortisoni on ohentanut ihoa ja tehnyt temput turkille, mikä on tietenkin ollut ihan odotettavissakin. Sen vuoksi Uutin kanssa suunnattiin vaateostoksille samalla kertaa Jedin kanssa. Jedillä on ollut käytössä fleece-paita, mutta jo viime talvena haaveilin tollasesta haalarista, joka lämmittää kunnolla jalkojakin. Jedin haalariksi valikoitui Hurtan Pro-mallistosta punainen fleece-haalari (koko 451). Meillä on vastaavan kokoinen Hurtan kurapuku käytössä ja oon ollut kaihean tyytyväinen siihen. Puku ei ole koskaan tuntunut Jediä haittaavan, joten uskoin, ettei tuon fleece-puvunkaan kanssa tule mitään ongelmia. Oikeassa olin; spanieli hyppi ja loikki normaaliin tapaan lenkillä eikä tuntunut koko pukua huomaavan. Puvusta löytyy veden- ja tuulenpitävä Houndtex-kalvo kahden fleece-kerroksen välistä, joten valinta oli sillä selvä. Luulisi tuossa puvussa tarkenevan pakkasellakin.

Uutin vaatteen metsästäminen olikin sitten toinen juttu. Selattiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat koiraverkkokaupat ja vaatemerkit läpi, että löytyisi järkevän mallinen ja kokoinen vaate. Uuti on ihan pikkuruinen ja kun selän pituus on oikein, niin yleensä vaatteessa on liikaa jossain muualla ja Uuti hukkuu siihen. Lopuksi löytyi tuo Bravan mantteli, joka pienellä kiristystoimenpiteellä pysyy päällä, ei häiritse liikkumista ja on lisäksi sekä tuulen- että vedenpitävä sekä kunnolla topattu. Himpun verran pienempi saisi olla, mutta kun ei löydy niin ei löydy. Mantteli selässä Uutikin tarkenee ulkoilla pitkät lenkit.

Tossut tilasin kerralla koko porukalle Irene Vinhalta. Irenen tossut tulee kunnolla ylös asti ja niistä löytyy tuplatarranauhakiinnitys, minkä takia ainakin meillä noi on toiminut tosi hyvin verrattuna kaupan tossuihin, joista osa katoaa jo ensimmäisellä lenkillä. Eilen Raxu rallatteli parin tunnin ajan ympäri metsää kivien yli ja oksien ali ja kotiin päästessä kaikki neljä tossua olivat edelleen tallessa, joten kovin helposti noita ei saa hukattua. Toinen juttu onkin sitten se, että koira yrittää kirputtaa niitä irti... Ylipäänsä koirat on kuitenkin vaikuttanut tyytyväisiltä tossut jalassa eikä kovillakaan pakkasilla ole ollut tassujen nostelua tai ravistelua. Aikaahan noiden pukemiseen neljälle koiralle kuluu, minkä vuoksi en ole niitä pikaisille korttelinympäri pissareissuille viitsinyt laittaa, mutta pidemmille reissuille kyllä. Ireneltä tilattuna sain jokaisen koiran tossut eri väreissä, niin ei mene sekaisin, heh. Pitkän pohdinnan ja mittailun jälkeen otin molemmille shelteille koon 3 ja Rullelle ja Jedille koon 4. Uskokaa tai älkää, mutta Jedillä on meidän porukan isoin tassu. Rullen tassu häviää puolella sentillä kokokilpailussa! Ei ole siis mikään vitsi, että spanielit on hassuja jättitassuja.

Mä olen jotenkin vuosi vuodelta enemmän vaatteiden kannalla. Joskus aikoinaan Emmalla ei käytetty minkäänlaisia talvivaatteita (eipä sillä, se ei koskaan vaikuttanut palelevankaan) ja bulleilla niitä käytetään tänä päivänäkin aika vähän. Itse toppaan meidän tytöt ja käytän jopa huskylla tossuja kovilla pakkasilla, mille ihmiset on naureskellut. Mun tekee aina pahaa katsoa lyhytkarvaisia koiria pakkasella ilman minkäänlaisia vaatteita, mutta monilla tuntuu olevan edelleen iso kynnys ruveta koiraa pukemaan. Missä muilla koiranomistajilla menee raja? Milloin koira puetaan vai puetaanko lainkaan?