Agility - laji, jossa tarkoituksena on huitoa ja kumarrella

Mä ihan tosissaan aloitin sen. Nimittäin treenien videoimisen! Nyt kipeenä köllötellessä ehdin katsoa ajatuksen kanssa läpi alkuviikon treenivideot ja itku meinasi tulla. Huomaako, etten ole hetkeen kuvannut treenejä, kun kädet heiluu holtittomasti ja ohjausasento muistuttaa vanhainkotiasukkaiden esimerkkiä ryhdissä seisomisesta. Ei hyvä. Nyt vasta videolta taas huomaa, kuinka tyhmältä toi ohjaaminen näyttää, jos ei ole oma kroppa hanskassa. Ajatusta vähän mukaan siihen ohjaamisen, rakas minä!

Maanantain treeneissä Jedi oli taasihan täpinöissään. Lotan hallilla tuoksuu vissiin joku jännä juttu, kun tuntuu, että Jedillä on puolet aivoista jossain ihan muualla. Videolta katsoessa nauratti kyllä aika huolella toi Jedin putkenmyötäisesti juokseminen. Tyhmä ohjaaja ohjasi ja Jedihän meni. Yleensä spaanieli kyllä hakee putket tosi hyvin, mutta syytän hallia. Tai jotakin vinossa ollutta pikkurilliä tahi varvasta. Tai sitten ihan vaan omaa ohjaamistani. Kontaktitkin hajoili yllättävästi, kun Jeppis oli ihan täpinöissään, mutta niistä en ole kovin huolissani, koska ne on kaiken aikaa tehotreenin alla. Jedi tietää, että niillä pitää pysähtyä, mutta maltti on sitten toinen juttu. Selvää kehitystä on kuitenkin tapahtunut, koska pystyn jo jatkamaan matkaa, ja koira tietää, että sen pitää pysähtyä kontaktille tästä huolimatta. Voin kertoa, että koko pienen ikänsä kädestä palkatulle koiralle se ei ole mikään pieni pala kakkua! Namipatukka pelasti meidät onneksi käsipalkkaukselta.

Tiistaina olin oikeastaan vetämässä seuran avoimia treenejä, joita järjestettiin tyhjällä vuorolla, mutta pienen osallistujamäärän takia otin Jedin mukaan. Puomin kontakteja tehtiin enemmänkin, mutta kaikki ei tullut videolle asti. Hyvin pysähtyi ja tehtiin lisäksi namipatukan kanssa pysähdyksiä, joissa olin itse puomin toisessa päässä. Jedin mielestä namipatukka on maailman paras juttu! Suosittelen ruokapalkattaville koirille kyllä tosi lämpimästi. Maltti kontaktilla pysymiseen on edelleen kadonnut, mutta eiköhän se sieltä pikapuoliin löydy. Muurin jälkeiset ohjaukset näkyi olevan aika kökköjä, mutta tulipa kokeiltua! Ja hyppyjen jälkeisellä mutkaputkella voisi käyttää tietenkin vastakättä, kuten viimeisellä kerralla teinkin, niin koira ehkä ohjaantuisikin. Huomatkaa muuten toi Jedin putkelle karkaamisen aikainen häntä: juostessa se vispaa, mutta heti kun koira tulee jalkojen väliin odottamaan lähtöä, niin koko häntä pysähtyy. Spanieli tuli töihin, häntä lopetti vispaamisen, kun pitää keskittyä.

On tää videoiden katsominen vaan opettavaista (ja nöyryyttävää)! Mutta on mulla hieno spaa, siitä ei pääse millään.