keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Ensimmäinen ja viimeinen narttu, sen vannon

Muutama päivä sitten meinasi itku tulla, kun ihmettelin Jedin turvonnutta takapäätä ja tarkemmin katsoessa huomasin, että juoksut on taas pukannut päälle. Onhan edellisistä aikaa jo kuukauden verran - ja se kuukausikin on mennyt valeraskauden kanssa. Joulun jälkeinen saldo on siis kolmet juoksut ja kaksi valeraskautta, virtsatietulehduksia, iso kasa Jedillä käytettyjä maxi-terveyssiteitä ja ainaista, uudestaan ja uudestaan sisäsiistiksi opettelua, kun se tuppaa aina unohtumaan juoksun ja valeraskauksien aikana. Niin, ja missattuja treenejä. Huomisen missio onkin sitten soittaa lääkärille ja neuvotella, josko tämä laskettaisiin jo sairauden hoitoon (eli leikkauksen kulut saisi menemään vakuutuksiin), koska koiran elämä on 1-vuotissynttäreiden (=ensimmäisten juoksujen alkamisen) jälkeen ollut pelkkää juoksua ja valeraskautta. Ei sen vissiin ihan niin pitäisi mennä.

Tän kuun alusta lähti rullaamaan jäsenyys agi-hallille, tosin en ole vielä ehtinyt käydä hakemassa kulkukorttiani, kun on mennyt niin hyvin ristiin aikataulut, kun oon tehnyt alkuviikon iltavuoroa. Ehkä se ei ole muutamasta päivästä kiinni. Ei ollut kyllä hinnalla pilattu toi jäsenyys: maksoin talvikauden (1.9.2012-30.4.2013) jäsenyydestä 275€ ja hintaan kuuluu vapaa treenailu 07-23 välisenä aikana. Treenit varataan varausjärjestelmästä, mihin en ole perehtynyt vielä ollenkaan. Eiköhän noita treeniaikoja kuitenkin löydy. 19.9. aloitetaan Raxun kanssa lisäksi neljän kerran ohjattu yhdistetty kurssi tokon ja agilityn alkeista. Raxulla alkaa olemaan ihan kiitettävästi hallussa tokon perusteet, mutta koskaan ei voi kerrata tarpeeksi. Ja häiriötreeniä ei olla juurikaan päästy tekemään, eli veikkaan että pelkästään istuminen käskystä pienessä tilassa muiden koirien läsnäollessa saattaa tuottaa pienimuotoisia ongelmia.

Raxu ja Cosmon salat
Viime viikolla saatiin perheeseen uusi jäsen. Ei tosin meille kotiin asumaan, vaan siskolle käytiin hakemassa ihka ensimmäinen oma koira - 8 viikkoinen sekarotuinen Titi. Kakarasta löytyy villakoiraa, chihuahuaa ja bolonkaa, joten jännityksellä odotetaan, että millainen karvapallo sieltä tulee. Kun se tossa muutaman viikon kasvaa niin lähdetään Raxun kanssa kyläilyreissulle Helsinkiin. Kovin laadukkaita kuvia en päässyt pennusta vielä ottamaan, vaikka kamera olikin mukana kyläilyreissulla, mutta tässä (siskon) kännykällä napattu kuva pennusta. Ehkä sitten parin viikon päästä ryhdistäydyn ja otan kameran käyttöön, jotta saadaan pennusta kuvia.

© Marianna Salminen

Tässä kuussa olisi Hyvinkäällä muutamat match-showt, mihin olin meinannut lähteä Jedin ja Raxun kanssa. Nyt Jedin juoksut kuitenkin sotkee aika hyvin kuvioita, joten ehkä vaan otan Raxun ja lähden katsomaan, kuinka kestävät hermot mulla on. Raxua ei häiritse Helsingin keskustan häly (vaikka poika on kasvanut maaseudun perukoilla), ei ihmiset, ei maassa olevat ruoat eikä puput, mutta muut koirat on ylitse (ja ohitse) pääsemättömän ihania ja niitä olisi ihan pakko moikata aina ja poikkeuksetta. Pienoinen ero, kun on tottunut Jediin, joka jo pentuna osasi ohittaa muut koirat käskystä ja nykyään katsoo toiseen suuntaan, kun koiria tulee vastaan. Ollaan kuitenkin otettu tehokausi koirien ohittamisessa ja ohi-käskyn treenaamisessa ja vaikutus alkaa pikkuhiljaa näkyä.

5 kommenttia:

  1. Voi kun on suloinen pallero! :) Jännä kyllä nähdä mitä toisesta kehkeytyy, noin ihan ulkonäöllisestikin.

    Hei, mua kiinnostais kovasti miten treenaatte tota ohi-käskyä ja ohittamista, noin niinku konkreettisesti? Meillä kun meinaa koiruudella kanssa noi ohitukset mennä ihan plörinäksi kun aina yrittää päästä vähintään leikkimään ohittavan otuksen kanssa...

    VastaaPoista
  2. Mäkin jännityksellä odotan millainen pallero tulee :D mixit on aina sellasia yllätyksiä.

    Mulla on monta eri tapaa treenata ohituksia. Jedi on niin ahne että sen kanssa menin vaan namien kanssa ohi koirista: syötin namia ja hoin ohi-sanaa. Ja pikkuhiljaa vähensin namia niin että lopuksi namin sai vasta kun ohitettiin kunnolla.

    Raxu ei juuri nameista perusta mutta palkkautuu huomiosta tosi hyvin. Yleensä aloitan sen kanssa ohittamisen jo ennen kun koira on edes lähellä. Välillä mulla on vinkulelu mitä vingutan ja välillä vaan hoen "Raxu, ohi" ja palkkaan kun koira pyörii jaloissa :D tapoja on varmaan yhtä monta kuon koiriakin. Ja aluksi kannattaa palkata heti toivotusta käytöksestä. Ja meillähän ei remmissä moikata ketään ikinä missään tilanteessa. Hiljaa hyvä tulee :D

    VastaaPoista
  3. Noinhan se tosiaan menee, että hiljaa hyvää tulee :) Meillä Rymy on aika perso nameille, mut en ole ikinä ajatellut ottaa siihen ohitukseen ns käskyä mukaan, se voisi kyllä toimia, on tää sen verran fiksu kaveri - halutessaan...

    Meillä kun pojalla meinaa mennä pasmat ihan sekaisin, varsinkin jos tulee sellainen koira joka itse haukkuu tai mitenkään reagoi Rymyyn, se ois heti leikkimässä ja sit ei aina ne namitkaan innosta vaiks kuinka yritän. Tai sitten on nätisti sen hetken vieressä et saa sen namin (tai ne namit) ja 2 sekuntia sen jälkeen hyppii mangustina hihnassa kun yrittää nähdä minne se toinen meni.

    Vinkulelua en muuten ole koskaan kokeillut, se voisikin olla kokeilunarvoinen juttu! :)

    VastaaPoista
  4. Tenhon blogista löytyy sulle tuollainen tunnustus: http://kaasnatenho.blogspot.fi/2012/09/tunnustuksia-ja-kuulumisia.html :)

    VastaaPoista
  5. IINUSTII;, meillä ei kanssa ohitus toimi, ellei namia ole näin aluksi kokoajan nenän edessä. Usein mulla on sellasia isompia namipaloja, mistä Raxu voi kokoajan syödä paloja irti eli tekemistä riittää koko ohitustilanteeseen.

    Nath, kiitos haasteesta!

    VastaaPoista

Risuja, ruusuja, tassunjälkiä. Jätä viesti!