Sydän hyppäsi kurkkuun ja niin eteenpäin

Aiheeseen täysin kuulumaton kuva hengenpelastajakokelaista

Niin se vaan on että sairaan koiran kanssa joutuu oppimaan uusia suhtautumistapoja pieneenkin asioihin.Itse en kuulu niihin ihmisiin, jotka ryntää lääkärin kun koira on mennyt pari tuntia kolmella tassulla (ellei tassussa selvästi ole jotain pahempaa), mutta Uutin kanssa oon heti sydän huolesta kasassa heti, kun tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Kesän aikana ollaan muutamaan kertaan jouduttu toteamaan, ettei Uuti ihan täysillä enää mene. Kahteen kertaan se on muutaman tunnin lenkin lopussa ollut niin väsynyt, ettei ole jaksanut enää kävellä. Toisella kerralla jäi vaan makaamaan ja kannoin koiran kotiin. Ja ei, ei raahata koiraa lenkille, vaikka se ei halua. Yleensä Uuti on metsässä onnesta soikeana ja juoksee pää viidentenä jalkana koko kaksi tuntia menemään. Paitsi näinä muutamana huonona kertana. Näiden lenkkien jälkeen on vaan ollut pakko käydä vähän väliä herättelemässä sohvalla nukkuvaa koiraa pitkin iltaa saadakseen varmuuden, että se on edelleen elävien kirjoissa.

Aiemmin kesällä sain sydämen tykytystä, kun Uuti oli kaksi vuorokautta putkeen pissaamatta, vaikka käytiin hyvän mittaisia lenkkejä ja myös nappulat Uuti syö turvotettuna, eli nestettä pitäisi koiralla olla, mitä pissata ulos. Mutta ei. Kolmantena aamuna Uuti teki pissat aamulenkillä eikä tarvittu lääkärin apua.

Eilisen ja tämän päivän oli taas sydän kurkussa koko päivän. Eilen kun tultiin kotiin alkuillasta, oli "tyttöjen huoneessa" eli makkarissa, minne ollaan ne eristetty juoksuilujen ajaksi kun ei olla kotona, isot kakat lattialla. Tutkittiin Jedin houdut ja todettiin, että Uuti - koira joka ei koskaan ja missään tapauksessa tee sisälle - oli päästänyt kakat. Aluksi laitettiin kaikki sen piikkiin, että jos masu on mennyt sekaisin, niin tuleehan siinä hädässä helposti sisälle. Koira oli kuitenkin pirteän oloinen. Yön aikana kuitenkin ilmestyi pissat tyttöjen huoneen matolle ja taas syylliseksi paljastui Uuti, koska Jedin housut oli taasen puhtaat ja kuivat. Ja kun päästin tytöt pois makkarista kävi Uutin pissalla keittiön matolla. Ja pari minuuttia myöhemmin myös pihalle piti tehdä pissat.

Jouduttiin kumpikin lähtemään töihin, mutta jo matkalla puhuttiin ajan varaamisesta Viikkiin tai Soukkaan, jossa imha-tapauksista ja hoidosta tiedetään kiitettävästi. Ja päivä meni melkein itkua vääntäessä ja pelätessä, että kotoa löytyy puolikuollut sheltti. Kun sitten päästiin alkuillasta kotiin, ei sisällä ollut pissoja tai kakkoja tai puolikuollutta shelttiä, vaan elämänsä kunnossa oleva pieni koira, jonka häntä heilui minkä kerkesi ja joka oli kovasti lähdössä ulos lenkille.

Ehkä ton sairaan kanssa on eri juttu. Muiden koirien päivän sisälle kakkaamisesta tai pissaamisesta en jaksaisi edes huolestua, koska joskus vaan on maha sekaisin tai tullut juotua liikaa vettä. Ehkä se olisi kuitenkin varsin hyvä idea lähteä käymään lääkärissä, vaikka keväällä tarkastuksessa Uutin kunto todettiin hyväksi ja verikoearvot olivat erinomaiset. Onhan toi sen silmäkin jatkanut vaan sumenemistaan, vaikka kaihia se ei kuulemma olekkaan.

Onneksi saatiinkin taas lisää jatkoaikaa ja Uuti pysyy ainakin vielä hetken meidän kanssa.