Tottelevainen koira on... tottelevainen?

Nyt se alkaa kuulkaas olemaan niin, että mun pieni spanieli alkaa olemaan valmis tokon alokasluokan kokeeseen. Kunhan saadaan vielä toi seisominen varmaksi (tällä hetkellä koira yrittää hiipiä mun perään aina silloin tällöin) ja hyppy lopullisesti kuntoon, mikä onnistuu hienosti, kun päästään nyt treenaamaan niin usein kun tarvis vaatii halliin esteen kanssa, niin mikään ei pidättele meitä! Kiitos sekunttikellon kanssa treenaamisen Jedi pysyy jo vaadittavan ajan paikallamakuussa. Häiriötreeniä ei toki koskaan voi tehdä liikaa, minkä takia ajattelin lähteä tässä jonain päivänä kaupungille tekemään treenit. Oon myös lisännyt palkattomia treenejä, jotta kokeessa ei tule täytenä yllätyksenä, kun jää ilman nameja. Ensin tosin voisi mennä möllitokoilemaan, niin saisi vähän tuntumaa kilpailemiseen. Oon istunut nenä kiinni näytössä vajonneena YouTuben ihmeelliseen maailmaan seuraten muiden ihmisten ALO-kokeita ja lisäksi BH-kokeita, mitä varten ollaan myös Jedin kanssa treenattu. BH:n tottisosuus on hyvin hallussa ja etenkin Jedin seuraaminen on vahva, vaikka hitaimmassa matelukävelyssä sen pylly meinaa laskea maahan kokoajan, kun se odottaa pysähdystä. Päävaivaa tuottaa kuitenkin se toinen puolisko ja etenkin se, että koira pitäisi jättää odottamaan rauhassa ns. kaupan eteen (tällaista kuulin sakuja harrastavalta kaverilta). Oon tehnyt ulkotreeniä Jedin kanssa ja jättänyt sen odottamaan aluksi tuttuihin paikkohin, kävellyt kauemmaksi ja palannut palkkaamaan. Tällä hetkellä voin jopa kadota kulman taakse hetkellisesti ilman, että alkaa perään itkeminen. Nämä paikat missä olen treenannut on kuitenkin rauhallisia, ei mitään kaupan edustoja, missä on häiriötä. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että pelkään, että joku menee koskemaan Jediin, kun treenaan vilkkaassa paikassa näitä. Jedillä kun on surulliset silmät ja isot korvat, kukapa mummeli tai lapsi voisi vastustaa kiusausta käydä silittämässä? Miten te BH-kokeeseen treenaavat tai suorittaneen olette treenailleet tätä ns. peruskäyttäytymisosiota?

kieli keskellä suuta treeneissä

Eilen mua lykästi kun satuin selailemaan Koirakeitaan sivuja ruokatunnilla puhelimella ja huomasin, että marraskuun rallytoko-ryhmässä  oli yksi vapaa paikka. Ilmoitin heti mut ja Jedin kurssille ja nyt pidän sormet ja varpaat ristissä, että noi juoksut loppuisi, saisin leikattua Jedin kunnialla ja päästäisi toipumisen jälkeen ryhmään mukaan. Oon kuumeillut tota rallytokoa jo pitkään, etenkin sen jälkeen, kun Riikka ja Mökö aloittivat rallytokon treenaamisen ja olen lueskellut Riikan juttuja sekä blogista että Facebookista. Täällä meillä päin noi kurssit on kuitenkin ollut kiven alla eli ovat joko olleet roimasti mun budjetin yläpuolella (periaatteesta en maksa reilua satasta parista hassusta alkeiskurssikerrasta) tai ovat olleet täynnä. Nyt kuitenkin lykästi. Alkeiden jälkeen uskallan lähteä itseksenikin treenaamaan, mutta mulla on sellainen tapa, että haluan alkeet opetella valvovan silmän alla, jotta mun suurimmat virheet saadaan heti korjattua.