sunnuntai 18. toukokuuta 2014
Kaislikkojen kauhut
Tänään käytiin katsomassa, miltä meidän lähijärven ympäristö näyttää talven jälkeen. Lenkkikaveriksi saatiin Kawa-lappalainen. Paikallaan oli järvi edelleen ja vesikin alkoi olemaan niin lämmintä, että siellä kesti ihminenkin kahlata. Rutikka-järven ympärillä on helppokulkuista kangasmetsää ja siellä harvemmin tulee vastaan ihmisiä tai koiria, minkä takia oon tuolla tykännyt käydä kävelemässä. Ympäri järveä on paljon paikkoja, mistä rohkeat vesipedot pääsee kivasti loikkaamaan äkkisyvään veteen ja joskus oon katsellutkin kadehtien, kun saksanpaimenkoirat hyppi dummyn perässä monen metrin loikkia veteen. Meidän rohkea spanieli huomasi tänän äkkisyvien rantojen huonon puolen juostessaan pää viidentenä jalkana veteen, tarkoituksenaan ilmeisesti loiskutella matalassa rantavedessä, ja molskahti äkkisyvään. Heti perään ryntäsi Kawa veteen ja minä kävin onkimassa kaksi märkää ja ilmeisen järkyttynyttä koiraa ylös järvestä. Kierrettiin järvi rantoja pitkin ja Jedikin pääsi taas nauttimaan vapaana olosta. Lihapullat todettiin jälleen kerran toimiviksi ja Jedi kyttäsi jokaista mahdollisuutta ansaita lihapullapalkka. Spanieli tarjosi omatoimisesti kivien ja kantojen päälle kiipeilyä lihapullan toivossa.
Jedihän ei ole mikään hurja vesipeto, mutta tänään tein taas havainnon, miten vesi vetää sitä jollakin kierolla tavalla puoleensa. Kun vettä on näkyvissä sinne on aivan pakko päästä kahlaamaan tai ainakin katsomaan vettä oikein läheltä. Tänäänkin Jedi vähän väliä oli rantaviivalla ja loikki onnellisena rantakasvuston seassa tassut märkinä ja häntä ilosta vispaten. Kun päästiin järven matalalle rannalle, spanieli nouti kepin muutamaan kertaan uiden, mutta sen jälkeen lähinnä piippasi rannalla, kun Kawa ja Raxu hakivat lelua vedestä. Viime kesänä todistettiin, kun Jedi pitkän ulinan ja vahtaamisen jälkeen lähti uimaan virvelin viehettä järveltä. Ilmeisesti spanieleilta löytyy edelleen takaraivosta vietti vesityöskentelyyn ja se "saalis" on vaan pakko saada vedestä ylös loppujen lopuksi. Toisaalta olen myös miettinyt, että uiminen saattaa olla Jedin mielestä inhottavaa uppoamisen takia. Monien koirien uimatekniikka on huono ja uppoavan tunteen takia uiminen ei ole kivaa. Kävin viime kesänä hakemassa kelluntaliivit, mutta koko oli Jedille himpun verran suuri (Raxulle juuri sopiva), minkä vuoksi ajattelin Jedille hakea tänä kesänä asteen pienemmät. Jos kelluntaliivit vaikka rohkaisisi uimaan enemmän, kun ei uppoa. Onko jollakin muulla kokemusta kelluntaliiveistä?
Yllä olevassa kuvassa on muuten turkkinsa pudottanut Jedi, josta toivottiin kuvaa. Tavallisesta poiketen myös tukka- ja korvakarvat lähtivät kokonaan. Kuvan lenkiltä nappasi Meri. koska oma kamera ei kulkeutunut lenkille mukaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Itseäni suorastaan harmittaa, kun koiristamme yksikään ei tykkää uida. Edesmennyt koira oli aivan vesipeto ja sen kanssa oli mukava käydä kesällä yhdessä uimassa :)
VastaaPoistaMä kanssa toivoin cockeria hankkiessa, että koirasta tulisi vesipeto. Mä oon aina haaveillut koirasta, jolle voisi heittää tunnista toiseen lelua veteen ja se toisi sitä yhtä innokkaasti rantaan. Ei ihan toteutunut :D
PoistaOmpas hassua nähdä Jedi kaljuna, oon niin tottunut sen tukkaan! :D
VastaaPoistaMeidänkin spanieleitä vesi vetää puoleensa. Kun järveen jotain tipahtaa, Ässän silmiin syttyy kaukainen katse ja muu kaikkoaa mielestä: pakko se on sieltä noutaa. Kerran oltiin kalassa ja virveliin tarttui hauki, joka molskahti pinnassa hangoitellessaan vastaan. Ennenkuin ehdin kissaa sanoa, oli Ässä järvessä tavoittelemassa "jotain sinne lentänyttä". Onneksi ei jäänyt koukkuun kiinni.
Femma ei vielä ole uinut, mutta saa jotain karua hupia lätäköistä, lutakoista ja näköjään myös järven rannasta. Se käy kastautumassa ja vetää sen jälkeen hirmuista hepulia, eilen hyppäsi vahingossa järveen. Eli vesi on aika kiva elementti. Eilen myös heitin sille keppiä vähän rantaan ja kävi se ne alun ihmettelyn jälkeen kahlaten hakemassa. Eli eiköhän siitäkin vielä vesipeto saada leivottua kesän mittaan :)
Mä olin kanssa järkyttynyt hetken kun vedin tukan kokonaan pois! Yleensähän mä vähä lyhennän sitä, mutta jätän sellaisen, jonka saa kuitenkin pystyyn! Hyvä toisaalta välillä leikata kuollut tukka pois.
PoistaMuistelinkin lukeneeni Ässän hauen haku -reissusta teidän blogista! :D Eiköhän Femmakin Ässän perässä mene järveen. Mä elättelen toiveita, että Jedi oppisi elokuussa uimaan, kun se menee kahdeksi viikoksi mun äidille hoitoon ja siellä on lauma uimahulluja koiria ja uima-allas pihassa!
Ei ole liiveistä kokemusta, mutta olen myös pohtinut sellaisten ostamista.. Viime kesänä Armaksen uintitekniikka oli mielestäni paljon parempi kuin nyt, menee kyllä iloisesti veteen ja lähtee uimaankin lelua heitettäessä, mutta ilme on välillä jotenkin ei niin levollinen ja peräpää laskee kovin alas. Minkä merkkiset liivit olet ostanut?
VastaaPoistaJa hei, miten söpöä koiraa kuvassa onkaan kesäturkkiensa kanssa! <3
Mä löysin sattumalta viime kesänä Riihimäen Löytötexistä (kyllä vain :D) koirien liivit, jotka maksoi muistaakseni 15-20€ tollaiselle keskikokoiselle koiralle. Eivät olleet hinnalla pilatut joten nappasin yhdet kokeeksi mukaan ja totesin toimiviksi! Niissä on sellaien leveä vatsanalusvyö ja kelluttavat hyvin. Eivät tosin ole ihan yhtä sirot kuin esim. Hurtan kelluntaliivit, mutta hinta-laatu-suhde on aika kohdallaan! Samanlaiset ajattelin käydä Jedille hakemassa täksi kesäksi, kun noi lahjoitettiin Raxulle. (Toivottavasti niitä vielä on!!) Tässä vielä kuvaa mokomista: http://jedinmaailma.blogspot.fi/2013/08/lomalla-viimeinkin-voin-ottaa-iisimmin.html
PoistaEikö vaan ookin söpöjä kesäkoiria! Tänään taas mietin noiden kesäturkkien hyviä puolia, kun ei jää risut kiinni, kaikki mahdolliset ötökät ja puremat näkyy ja koirat juoksee minkä jaksaa. Kyllä noiden takia jaksaa kuunnella parit haukut.