Juhannuksen juoksut

Lomat on lusittu ja maanantaina koittaa paluu arkeen. Loppuloma häämöttää elokuussa, jolloin suunnataan parin tunnin lentomatkan päähän syystä, josta kerron sitten myöhemmin. Lomailua olisi voinut jatkaa kyllä kevyesti vaikka suoraan sinne elokuuhun asti. Juhannus vietettiin visusti kaupungissa. Aattoyönä kiivettiin pikkukoirien kanssa Hyvinkään laskettelurinteen huipulle katsomaan aurinkoa, joka yritti kovasti laskea noustakseen hetken päästä taas. Oli komeat maisemat ja uskomaton auringonlasku. Sheltit pomppi pitkin lupiini- ja ruohopensaita ja Jedi viiletti liinan päässä huutaen pupujen perään. Ilta- ja hämäräaikaan Jediä ei voi millään päästää vapaaksi, koska silloin hajut tuntuvat vetävän sitä entistä enemmän puoleensa ja edes lihapullat eivät motivoi sitä tulemaan käskystä luokse.

Ähtäriin lähtöä edeltävänä iltana huomattiin, että Jedi tiputtaa taas. Juoksut olivat keväällä ja nyt ne ovat taas täyttä päätä päällä. Jedi-ressukka, luulin että oltaisiin jo päästy näistä hirviöjuoksuista. Uusille lukijoille voin avata sen verran, että Jedin ensimmäiset juoksut aloitti meillä kierteen, jonka jälkeen Jedillä oli 13 kuukauden sisään viidet juoksut pahimmillaan vain kuukauden välillä. Elämä oli jatkuvaa juoksua ja niiden välillä puhkesi poikkeuksetta valeraskaus. Asia tutkittiin lääkärissä ja lääkäri epäili jonkinlaista hormoonihäiriötä, mutta moisten toteaminen on todella vaikeaa ellei mahdotonta. Asiaa päädyttiin seuraamaan ja toivottiin, että menisi ohi, kun ikää tulee enemmän. Mikäli ei menisi, niin steriloiminen olisi ainoa mahdollisuus. Vuoden verran näytti todella hyvältä, mutta nyt taitaa olla hirviöjuoksukierre taas aluillaan. Arjen koittaessa konsultoin eläinlääkäriä ja tehdään jatkosuunnitelmia. Jedin oli loppuvuodesta tarkoitus mennä hammasoperointiin, jossa kulmureille tehdään toimenpiteet (Jedin kulmurit painuvat ikeniin) ja mielelläni en nukuttaisi koiraa puolen vuoden sisään kahteen kertaan. Nukutuksen pitäisi olla turvallista, etenkin kun Jedillä ei ole ongelmia sydämen tai muun terveyden kanssa, mutta silti usea nukutuskerta suhteellisen lyhyen ajan sisällä kuulostaa hurjalta. Toisaalta, kaksi isohkoa operaatiota pidentävät nukutusaikaa ja kovin pitkä nukutuskaan ei ole koiralle hyväksi. 

 

Steriloiminen aiheuttaa minulle melko ristiriitaisia tunteita. Elämä ilman jatkuvaa "koska juoksut alkaa, uskallanko suunnitella meille mitään tekemistä" -spekulointia houkuttelee. Lisäksi olen kuullut tapauksia, joissa koira on hieman rauhoittunut ja esimerkiksi jäljelle tai riistalle karkailut ovat vähentyneet ja koira on ikäänkuin aikuistunut entisestään. Ei kuulosta hullummalta. Toisaalta olen myös kuullut nartuista, jotka ovat muuttaneet asumaan jääkaapin eteen ja ne saa kammettua sieltä ainoastaan vipuvarren avulla edes lenkille. Ei kiitos, Jedi on ihan tarpeeksi ahne jo nyt. Lisäksi olen kuullut useita tarinoita siitä, kuinka leikattu narttu on muuttunut lähes apaattiseksi laiskamadoksi, jolta on kadonnu kiinnostus tehdä ja touhuta, agilitykentillä ei ole enää kiinnostanut juosta ja niin edelleen. Ei kiitos! Kertokaahan te steriloidun nartun omistajat, miten leikkaus on vaikuttanut narttujenne elämään? Minkälaisia muutoksia on tapahtunut, vai onko? Lisäksi kaipailisin mielipiteitä tuohon leikkausasiaan. Tehdäkkö sekä sterkkaus että hammasoperaatio samalla kertaa vai nukuttaakko koira kahteen kertaan? Vähän houkuttaisi toisaalta käyttää Jedi omalla (kunnallisella) eläinlääkärillä steriloitavana, koska hammasoperointi tehdään erikoislääkärillä, jonka hinnat ovat myös sen mukaisia. Eihän se toki rahasta ole kiinni, mutta kyllä niille hintojen välissä oleville satasille keksii muutakin käyttöä, etenkin kun oma lääkärimme on myös pätevä ja kunnollinen lääkäri, vaikka kunnalla työskenteleekin.