Hyppyhyppy pomppupomppu

Ollaan taas aksailtu ahkerasti ja mä oon yrittänyt opetella muistamaan radat. Mulla on ihan järjettömän huono keskittymiskyky ilmeisesti, kun unohtuu aina joku radan osa ja saan hokea yksinäni järjestystä, että muistan kaiken. Ja silti iskee usein kesken radan paniikki, kun en muistakaan järjestystä. Tänään mua lohdutettiin, että kyllä se siitä kehittyy ajan kanssa, mutta katsotaan. Kompuroin kymmenen esteen rataa takaperin vielä kymmenen vuoden päästäkin. Nyt oon tosin ruvennuyt jo saamaan kiitosta siitä, etten huido käsilläni kahteentoista paikkaan samaan aikaan ja jalalla vielä kolmanteentoista, joten ehkä edistystä on havaittavissa. Pitäisi ehkä vaan oikeasti ylipuhua joku hallille kuvaamaan tota meidän menoa, jotta näen omat mokani nauhalta. Se olisi varmaan antoisampaa (ja nöyryyttävämpää) kuin se, että joku kertoo, minkä virheen teit.

Tänään tehtiin yllä olevaa rataa. Pointtina oli takaaleikkaus puomilla toisella kerralla. En ole juurikaan tehnyt takaakiertoja, mutta helpotti huomattavasti radan suorittamista, kun teki takaakierron puomilla ja pääsi jatkamaan loogisesti. Pitäisi varmaan vähän perehtyä näihin erilaisiin ohjaustekniikoihin vähän paremmin. Katselin loppuvuodesta, että samassa paikassa, missä käytiin alkeiskurssi, olisi ollut ohjaustekniikkakurssi. Sellainen olisi mulle varsin näppärä, kun tuntuu, että mulle saa aina välillä vääntää rautalangasta noita valsseja ja käännöksiä, ennen kuin menee jakeluun.

Lähdin tolle radalle melko luottavaisesti, mutta ei sitten mennytkään ihan kun elokuvissa. Puomin jälkeen ohjasin liian ylimalkaisesti (ja kädet näytti erisuuntaan kun kroppa) ja koira painoi täysillä keinulle. Muutaman toiston jälkeen tajusin vihdoin oman mokani ja päästiin jatkamaan. Tosi kiva rata oli kyllä ja kontaktit sujui hyvin sekä keinulla että puomilla. Oon ruvennut vasta nyt toteuttamaan 2on2off-tekniikkaa, kun koira osaa jo hidastaa ja pysähtyä kontakteilla. Varmaan aika turhaa työtä, mutta mua alkoi turhauttaa kun Jedi painoi täysillä ohi pysähdyspaikasta, joten opetin sen ensin pysähtymään mihin tahansa kontaktipinnalle. Nyt oon ruvennut vaatimaan sitä oikeaa paikkaa, ja hienosti on harjoittelu edennyt. A:n kontaktit on tosin edelleen ongelma, koska Jedillä liukuu tassut niin paljon alastulossa, että vaikka se kuinka yrittää pysähtyä kontaktille niin se liukuu kylki edellä alas.

Treenien toinen rata oli sitten taas haaste mun radanmuistamistaidoilleni. Tuijotin silmä kovana muiden menoa ja yritin muistaa koko radan, mutta juostiin autuaina ekalla kerralla 12. esteestä ohi ja suoraan putkesta viimeiselle aidalle. Ja ollaan tehty vissiin takaakiertoja joskus, kun Jedi haki heti toisella esteellä paikkaa esteen takaata vaikka pointtina oli mennä edestä. Kontaktin ottoa koiraan tarvitsee siis parantaa, koska mulle loogiset kohdat ei välttämättä ole sitä Jedille. Ja kauhulla odottamani ensimmäinen putki sujui ihmeen hyvin, vaikka siinä sai tehdä melko tiukan mutkan. Lisää haasteita saatiinkin sitten putken jälkeen, kun Jedi olisi lähtenyt enemmän kuin mielellään aidalta suoraan pussiin, koska pussi on vaan niin kiva. Saatiin tehdä aika monta toistoa, että rupesi sujumaan. Raxun kanssa treenatessa on unohtunut, ettei Jedi ole maailman pehmein koira ja sain oikeasti karjaista täällä-käskyn aidan jälkeen, että Jediltä löytyi halua kuunnella mua eikä pussin kutsua. Karjaisun jälkeen rupesikin sitten sujumaan ihan erilailla, kun löytyi taas korvat ja nenä nousi maasta ylös.

Muiden treenejä katsellessa totesin tyytyväisenä, että meidän rengas menee varsin mallikkaasti. Ei ohi juoksemisia eikä muutakaan pelleilyä oikeastaan enää ollenkaan. Kerran viimeisten kuukausien aikana Jedi on painanut renkaasta ohi, mutta siitäkin selvittiin yhdellä erittäin selkeällä ohjauksella ja ongelma poistui. Rimat on nostettu 40cm, mitä aluksi kauhistelin tänään. Olin varma, että rimat lentelee joka suuntaan ja Jedi keksii mennä alta tai jotain, mutta pelot osoittautui turhiksi. Kolme rimaa putosi, mutta tehtiin kaksi eri rataa ja molemmat useaan otteeseen, joten mä en huolestuisi noista pudotuksista. Kyllä ne rupeaa sujumaan!

Raxun otin taas mukaan hallille ja nyt on ahdistukset (hetkeksi) poissa. Ollaan tehty pääasiassa tokoa häiriössä ja ihan helppoja perusjuttuja, jotta saataisiin yhteistyö paremmaksi ja saisin enemmän luottoa koiraan. Oon pystynyt jo pitämään Raxua ilman remmiä, vaikka samalla kentällä on muita koiria tekemässä juttujaan ja kiinnostus on pääasiassa pysynyt mussa. Oon pitänyt treenipätkät ihan lyhyinä ja megakivoina juttuina, jotta kiinnostus pysyisi jatkossakin yllä. Agipuolella ollaan tehty helppoja juttuja, jotka ei toivonmukaan stressaa kovastikaan: eteenlähetyksiä (saatiin vinkki että näitä kannattaisi tehdä, koska Raxu on vähän huono irtoamaan mun jalasta kun mennään esteille), lyhyitä pätkiä pusseja ja aitoja ja reilusti kontakteja. Naapurien iloksi keksin myös, että rapussa on helppo treenata 2on2off-kontakteja, joten oon hipsinyt kerran päivässä rappuun ja kuiskinut siellä ota-käskyä. Tarkoituksena olisi saada Raxulle nyt aluksi hallintakoe läpi ja ruveta sitten katselemaan eteenpäin. Joku tokoryhmä voisi olla kova juttu, koska toi piski vissiin oikeesti tykkää tokosta.