"Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten muutama uusi haastateltava ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen."
1. Minkä rotuisen koiran haluaisit seuraavaksi? Sama vai eri ja miksi/miksi ei?
Hetkeen en yhtään mitään! Oon aina paasannut että Jedi tulee olemaan ensimmäinen ja viimeinen cockeri, mutta eilen katselin kun Jeppis nukkui sohvalla pienellä kerällä ja ajattelin, että täytyyhän tollainen varmaan aina olla menossa mukana. Ja onhan ne ihan söpöjäkin. Ja Jedi ainakin on iso koira pienessä paketissa ja sen luonne ja käyttöominaisuudet miellyttää mua itseäni. Seuraava mahdollinen cockeri tulisi kyllä olemaan ehdottomasti working line -cockeri. Huskya ei tarttisi enää koskaan tulla meille, mutta Anu taitaa olla asiasta eri mieltä ( :D ). Ja sheltistä en osaa kyllä myöskään sanoa, koska mun omasta mielestä (Suomen) shelttien tilanne ei ole kauhean kummoinen, kun käyttöominaisuuksien kehittäminen ja vaaliminen ei tunnu monilla kasvattajilla olevan ollenkaan arvokas juttu, vaan lähinnä keskitytään tekemään shelteistä seura- ja näyttelykoiraa enemmän kuin vakavasti otettavaa harrastuskoiraa.
Itsellä on ehdottomina lempparirotuina australianpaimenkoira ja bordercollie sekä novascotiannoutaja, joista aussie vielä enemmmän lempparina, joten katsotaan sitten joskus hamassa tulevaisuudessa, kun on koiraystävällisempi asuinpaikka ja koirakanta vähentynyt ja oma osaaminen lisääntynyt.
2. Top 5 kauneimmat koirarodut
Kauhean hankala kysymys. Monissa roduissa on kauniita edustajia ja ei-niin-kauniita edustajia. Tässä kuitenkin viisi rotua, jotka miellyttää ulkonäöllisesti. Yritin etsiä kuvat sellaisista koirista, jotka ovan nimenomaan näitä kauniita yksilöitä (omaan silmään).
bordercollie (working line), australianpaimenkoira (working line), cockerspanieli (working line), shetlanninlammaskoira (ei-karvainen-versio, kuvassa Uutin emo), novascotiannoutaja (kevyt rakenteinen ja vähempikarvainen versio)
3. Tehdäänkö koirarotujen perinnöllisten sairauksien terveystilanteen parantamiseksi jo tarpeeksi töitä? Pitäisikö vielä tehdä jotain?
Mä oon kauhean huono vastaamaan tähän kysymykseen, koska rehellisesti sanottuna en ole perehtynyt perinnöllisyysjuttuihin juuri ollenkaan enkä käynyt kasvattajakoulutusta tai muutenkaan ole kovin mukana kasvatushommissa. Mulla on kuitenkin jyrkkä asenne tiettyjen koirarotujen ja -ryhmien jalostusta vastaan, koska se "kehitys" mitä toisilla koiraroduilla on viime vuosisadan jalostustyön tuloksena tapahtunut on todellakin huonnon suuntaan. (Klik klik katsomaan videota aiheesta) Juurikin tästä syystä itse olen esimerkiksi cockerien kohdalla päättänyt, että Jedi on ensimmäinen ja viimeinen näyttölinjainen cockeri. Lisäksi itse toivoisin shelteille jotakin koetta, mikä pitäisi saada hyväksytysti läpi, jotta koirasta on mahdollista saada muotovaliota. En tykkää ollenkaan siitä, että hyvästä työkoirasta on tehty ylikarvainen, heikkohermoinen ja arka koira. Itse jaksan peräänkuuluttaa käyttöominaisuuksia ja henkistä ja fyysistä terveyttä, jotta koira voi elää kaikin puolin tasapainoista elämää.
On toki hienoa, että on lähdetty miettimään ja pohtimaan rotujen terveystilanteita ja onneksi monet kasvattajat tutkivat koiransa huolella ja valitsevat vain hyvät yksilöt jatkamaan sukua. Myös monet omistajat ovat havahtuneet tutkimaan koiransa terveyden, vaikkei pentuja tekisikään, jolloin kasvattajat saavat kullan arvoista tietoa. Joten kyllä, eteenpäin ollaan menossa, mutta monen rodun kohdalla saadaan tehdä töitä ja paljon.
4. Mitä mieltä olet roturisteyksistä perinnöllisten sairauksien parantamiseksi?
Kun joku rotu on saatu sellaiseen jamaan, että rodun sisällä ei voida enää lähteä parantamaan terveyttä, on mun mielestä enemmän kuin hyvä juttu lähteä hakemaan terveempää geenikantaa muista roduista.
5. Mielipiteesi ulkomaisista rescuekoirista ja voisitko ikinä ottaa sellaisen?
Vähän ristiriitaiset tunteet mulla on asiasta. Katselin joku aika sitten dokkaria, missä eläintensuojelijat kävivät ostamassa pentutehtailijatädiltä autolastillisen pentuja ja hokivat, etteivät yleensä tee näin, mutta tämä oli poikkeus. Ja sitten toitotetaan kovaan ääneen, että tämä toiminta ei ole pentutehtailun tukemista. Ihmiset on toki hyvällä asialla ja en kannata koirien dumppaamista kadulle, mutta asialla on aina kaksi kääntöpuolta.
6. Koiriesi 5 parhainta ominaisuutta
Jedi on motivoitunut tekemään töitä ja aina satasella mukana kaikessa, oma-aloitteinen, rohkea, sosiaalinen ja hyvän paineensietokyvyn omaava. Raxu on sosiaalinen (sheltiksi), hiljainen (sheltiksi), äärettömän hyvänahtoinen ja kiltti ja kun ei ahdista, niin se on mitä mahtavin harrastuskaveri. Uuti on pieni mamman mussukka, tekee mitä vaan pyydettäessä, elää kehuista ja kiitoksesta, kiinnostunut täysillä siitä, mistä omistaja on milloinkin kiinnostunut ja huomaamaton arkielämässä. Ja Rulle on omalla omituisella tavallaan ihan mahtava otus, ei hauku eikä metelöi koskaan, kotona poissa jaloista, jaksaa ulkoilla säällä kuin säällä ja järjettömän söpö.
7. Koiriesi 5 huonointa ominaisuutta
En jaksa ruveta miettimään kauheaa listaa huonoja asioita, joten päädyin kertomaan kaikista yhden huonon asian, niin pysyy meininkin positiivisempana! Jedin huono ominaisuus (mun mielestä) on todella kova jälki- ja riistavietti, Raxulla heikkohermoisuus, Uutilla haukkuherkkyyn ja Rullella satunnainen remmissä hyppiminen. Siis hyppiminen, silleen metrin verran ilmaan.
8. Millainen merkitys koirien ruokinnalla on sinulle?
En suhtaudu mitenkään kovin fanaattisesti koirien ruokintaan. Haluan, että koirat voi hyvin ja saa laadukasta ruokaa, mistä ne saa kaiken tarvitsemansa. Meillä syödään tällä hetkellä Profinea, johon ollaan oltu todella tyytyväisiä; koirien turkit on alkanut kiiltämään ihan erilailla ja vatsat toimii paremmin. Lisäksi olen syöttänyt lihoja, merilevää hampaita varten, piimää ja satunnaisesti kotiruoan rippeitä ja esimerkiksi Hau Hau Championin makkaroita. Itse en koskaan syöttäisi koiraa sillä halvimmalla markettikuivaruoalla, mitä sattuu löytymään enkä suosittele kenellekään muullekaan sellaista ruokintamallia. Jos koiran ruokinnan peruste on vain raha ja vain halvin kelpaa, niin en suosittele koiran ostamista ollenkaan.
9. Mitä ostit viimeksi koirillesi?
Tänään ostin Raxulle Hau Hau Championin lihapihvitikkuja illan treeneihin, koska unohdin ottaa silavaa sulamaan aamulla.
10. Milloin koirasi ovat onnellisimmillaan?
Uuti on piristynyt viime aikoina huimasti ja se näyttää niin onnelliselta vetäessään Raxun kanssa lelua ja käpertyessään sitten syliin nukkumaan. Jedi on varmasti onnellisin silloin kun saa ruokaa ja kun saa juosta metsässä päättömästi ympäriinsä. Rullella on varmaan myös metsässä juokseminen isoin onnellisuuden aihe, joskaan sitä ei tapahdu kovin usein. Ja Raxu tuntuu olevan onnellinen kokoajan, paitsi kun ahdistaa.
11. Onko sinulla ollut koirien lisäksi muita lemmikkejä, mitä?
Vielä joku vuosi takaperin kotoa löytyi muutama kissa ja sisko otti marsuja, kun asuin vielä vanhempien luona. Ja akvaario on ollut joskus.
Itse kysyisin seuraavia:
- Mitkä ovat oman rotusi/rotujesi suurimmat ongelmat?
- Listaa viisi koirarotua, joita et ikinä ottaisi itsellesi. Perustele miksi et ottaisi.
- Suurin saavutuksesi (omalla mittapuulla eikä välttämättä harrastuskentillä) koirien parissa?
- Mistä olet joutunut luopumaan koirien takia?
- Millainen oli/on ensimmäinen koirasi?
- Mikä on kallein koiriin liittyvä asia, jonka olet hankkinut?
- Paljonkon käytät keskimäärin kuukaudessa rahaa koiriin ja niihin liittyviin asioihin?
- Miten päädyit omaan rotuusi?
- Onko sinulla tavoitteita koirien suhteen? Jos on, niin mitä?
- Oletko kiinnostunut kasvatustoiminnasta? Miksi/miksi et?
- Oletko aktiivisesti mukana jonkin seuran tms. toiminnassa koiraharrastuksen kautta?
Ja haasteet lähtevät Riikalle (Hundkarusellen), Nooralle (Tassunjälki sydämessä), Hennalle (Aksu - oman elämänsä supersankari) ja Nooralle (We are hairy).


Pakko kommentoida, kun tuli niin hyviä vastauksia :D
VastaaPoistaMäki ennen ajattelin, ettei enää cockeria. Nyt oon miettinyt välillä, et miksipä ei :D On se Ässäkin kuitenkin ihana (ainakin paremmalla sosiaalistamisella), vaan millä löytää toisen tollasen. Ja toi turkki, hyh. Työlinjanen ois hieno, mutta en tiiä riittäiskö mun tarjoomat aktiviteetit sille.
Toi video on hyvä tiivistys omistakin ajatuksista jalostamisen suhteen. Oon kuullut cockeri-ihmisten/kasvattajien sanovan: "jos ei jaksa harjata ja hoitaa turkkia, on joku muu koira kuin cockeri parempi. On niin paljon muitakin rotuja, mistä valita". Totta, sitä turkkia on hirveesti ellei vaan vetele jatkuvasti klaniksi. Mutta ei näissä keskikokoisissa/pienehköissä ole hirveän montaa vaihtoehtoa, jossei terriereistäkään tykkää. Hienosti menee.
Mä oon oikeesti ainakin yhden cockerikasvattajan mustalla listalla enkä saa ikinä siltä kuulemma pentua, koska vedin turkin lyhyeksi koneella :'D Mä en kanssa kyllä työlinjaiselle voisi tarjota sellaista rodunomaista tekemistä, koska jälki ei kiinnosta ja metsästystä en harrasta, mutta agilityyn pääsisi monta kertaa viikossa (mikäli kroppa kestäisi) ja tokoa tehtäisiin. Ehkä Jeppiksen seuraaja onkin sitten työlinjainen. Ne on vaan niin paljon paremman näköisiäkin.
VastaaPoistaMä opin arvostamaan tota Jedin luonnetta nyt kun on joutunut hakkaamaan päätä seinään Raxun kanssa. Jedi kestää hyvin mun virheet eikä muistele niitä pahalla jälkeenpäin. Kerran se tuli puomilta alas aksassa (ilmeisesti astui ohi), mutta kiipesi saman tien namilla houkuteltuna takaisin eikä mitään traumoja jäänyt. Järjettömän helposti motivoitava piski ja siitä on siistiä tehdä ihan mitä vaan. Luonteeltaan sopii mulle kuin nenä päähän, koska mä en ole kouluttajanakaan mikään maailman pehmein ja saatan ärähtää, jos joku menee pieleen. Raxun kanssa on täytynyt oppia (ja opetella edelleen) ihan toinen ääripää, koska mitään negatiivista ei saa sanoa ja kaiken on oltava vaan kivaa ja positiivista. Sellainen kouluttaminen on mulle itselle tosi raskasta, koska se ei tuu multa luonnostaan! Ollaan Jedin kanssa vähän tällaisia sinne päin -tyyppejä!
Cockerit on kyllä söpöjä! En tiedä kuinka niiltä voi ikinä kieltää mitään, kun ne tuijottavat niin surullisen näköisinä korvat lupalla :D
VastaaPoistaSille ilmeelle tulee immuuniksi :D Jedi oppi sen, että kun lurppaa silmiä niin (muut) ihmiset antaa sille mitä vaan anteeksi. Normaalioloissa sen silmät ei lurppaa kaiken aikaa, mutta se osaa lurpsauttaa ne jos sitä torutaan tai jos se tietää tehneensä väärin ja sitten ihmiset antaa sille kaiken anteeksi :') Viimeksi tänään se yritti agitreeneissä kovasti lurpata silmiä kun nuuskiminen vei voiton esteistä, mutta ei toiminut.
VastaaPoistaIhan mielenkiinnosta; mainitset tuolla aiemmin, että haluaisit käyttöcockerin, jos cockerin otat, ja heti myöhemmin listaat nykyisen koirasi huonoksi puoleksi voimakkaan jälki- ja riistavietin. Käyttökoiralla nuo vietit ovat varmasti vieläkin voimakkaammat. Miksi siis haluat nimenomaan käyttökoiran, jolla vietti metsälle on voimakkaampi, etkä sitä näyttökoiraa, joka kenties tyytyy aivan mainiosti siihen agiinkin?
VastaaPoistaTarkoitukseni ei ole tuomita, tämä asia vain herätti mielenkiintoni. Jos voimakkaat vietit alkuperäiseen työtehtävään lasketaan huonoiksi asioiksi eikä koiralle ole halua tarjota sitä työtä, johon sen vietit voimakkaasti menevät, miksi haluat juuri käyttölinjaisen? Cockereissa kun työlinja käsittääkseni tekee vielä työtä nimenomaan metsällä eikä ole muuntautunut pikemminkin "harrastuslinjaksi", jota se taas usein on ausseilla ja bortsuilla. Niissä koirasta ei usein olisi enää normaaliin työkäyttöön, paimentamiseen (puhtaasti hermorakenteen takia. Työkoiran viretilan ei tule olla niin korkea kuin mitä se on useilla harrastuslinjaisilla. Työkoiralle on äärimmäisen tärkeää osata myös odottaa hermostumatta ja rentoutua), mutta ne toimivat erinomaisesti esimerkiksi agilityssa ja tokossa.
Itse en ole tuohon käyttölinjaiseen cocspaan tutustunut kuin pintapuolisesti, mutta itse arvostan koirassa sen parempaa terveyden tilaa, työmoraalia ja sitä, että vastoin kuin show-cocspa, sen jalostuksessa ei keskitytä saamaan vain pitkää ja näyttävää turkkia. Lisäksi olen muutaman vuoden pyöritellyt päässä metsästyskortin hankkimista eli mahdollisesti sorsakoiralle voi olla tulevaisuudessa tarvetta. Mutta edelleen, koiraa ei ole tulossa, toivottavasti, yli kymmeneneen vuoteen ja tilannetta katsotaan sitten uudestaan. Jedin jälkivietti ei ole mulle elämää suurempi ongelma, mutta se nyt tuli ensimmäisenä mieleen, kun jotain huonoa piti keksiä.
VastaaPoistaNoista käyttölinjaisista ausseista ja bortsuista mulla ei ole haavetta sen ihmeemmin, kuvat laitoin, koska ne on ulkonäöllisesti kauniimpia mun silmään. Kasvattajien kanssa jutelleena oon tullut siihen tulokseen, että kumpaakaan rotua käyttölinjaisena versiona mulle ei tule, koska ne ei mun käteen istu korkean ohjaajaherkkyytensä takia :)