Tää on niiille jotka vetää vastustajaa kovempaa

Kas kummaa! Minä, superpäivittäjä, oon ollut hiljaa monta viikkoa. Mutta täällä taas. Koirat voi leppoisasti ja kaikki rullaa normaalisti. Itse pääsin meidän firmassa vähän parempiin tehtäviin ja siirryn ensi viikolla toimistolle tekemään siistiä sisätyötä, mikä tarkoittaa, että pystyn paremmin keskittymään harrasteluihin, kun jää ilta- ja viikonloppuvuorot kokonaan pois. Kesätreenit on alkanut, kun kenttä koki pikakuivumisen ja kevät vaihtui ennätysvauhtia kesäksi. Mahtavaa!

Missattiin ensimmäiset ja toiset oman ryhmän ohjatut treenit, toinen hajonneen auton takia ja toinen yhden viimeisen iltavuoron takia. Tällä viikolla treenit olikin harmittavasti peruttu kaatosateen takia. Käytiin kuitenkin maanantaina Jedin kanssa tuurailemassa 2-3-luokkien kisaryhmässä, missä pysyttiin ihmeen hyvin mukana, ottaen huomioon, että ollaan möllitasoisia. Tai ehkä ykkösiä. Pääsin hiomaan mun omaa ohjausta oikein urakalla, kun piti saada Jedin välistä vedot tiukemmiksi ja itse mokasin niitä ohjaamalla väärin, jolloin koiran liikkeet meni pitkiksi. Mulle tuottaa jostain syystä usein vaikeuksia havainnollistaa miten joku ohjauskuvio menee ja joudun kuivaharjoittelemaan kouluttajan perässä ilman koiraa, että menee jakeluun, vaikkei liike oikeastaan olisi kovin vaikea. Opin ilmeisesti lihasmuistin kautta. Lisäksi pitkällä radalla oli pitkä suora aidalta kepeille, mikä tuotti myös ongelmia, koska juostiin siis keppien ohi kertaalleen ja ne piti pujotella ns. väärästä päästä lähtien. Jedi ei vaan voinut ymmärtää, että miksi niitä ei voinut pujotella siitä lähimmästä päästä. Ulkotreeneissä meidän ongelmana on lisäksi ollut se, että seuran kepit on vihreä-valkoiset, ja jos vihreä keppi on ekana, ei Jedi tajua pujotella sitä, vaan aloittaa valkoiselta. Tuskailin kesän ensimmäisissä vapaissa treeneissä (joita meillä on kerran viikossa) meidän keppejä, kun ne ei vaan sujunut ja koira oikoi aina ensimmäisen, vihreä kepin. Vaihdoin hetkeksi ensimmäisen kepin valkoiseksi ja kas kummaa! Jedi meni loistavasti. Muillakin on ollut samaa ongelmaa, joten koirat ei vissiin näe noita keppejä kovin hyvin. Nyt oon palkkaillut sanallisesti aina, kun Jedi on hakenut ensimmäisen vihreän kepin oikein, ja on alkanut sujumaan paremmin. Pakkohan noitakin on vaan harjoitella, koska kisoissa mun ei varmaan anneta vaihtaa valkoista keppiä ensimmäiseksi... Yleisesti ottaen Jedi on ollut taas maailman mahtavin aksa-spanieli ja oon siitä hurjan ylpeä! Sen kanssa on ilo treenata ja se saa poikkeuksetta jokaiselta kouluttajalta kehuja äärettömän suuresta työmotivaatiosta ja iloisesta asenteesta.

Hirveästi tekisi mieli laittaa ilmoja vetämään epiksiin, mutta Jedi ei ole juoksuillut vielä tänä keväänä ja haluaisin juoksut alta pois, ennen varailuja, koska sitten harmittaa jättää kisat väliin, jos juoksut pukkaa päälle samaan aikaan. Uuti juoksuilu justiinsa, joten ehkä Jedikin aloittaa kohta. Viime vuosi meni kaiken aikaa juoksuillen ja tänä vuonna ei sitten tule ollenkaan?

Raxu on ollut mukana vapaissa treeneissä. Oon kaikkien muiden jälkeen tehnyt sille jonkun pätkän aidoista ja putkista, jotka on tällä hetkellä ainoat, mitkä ei ahdista. Niitä se painaa sata lasissa ja sellaisella innolla kuin vaan onnellisella sheltillä voi olla. Mutta jos näkyvissä on kontakteja tai kepit iskee ahdistus ja kovaa, ja Raxu karkaa kentältä joko rähisemään muille tai kipittämään hermostuneena ympäri kenttää. Ollaan syöty hihnassa nakkia keppien vieressä, mutta hermostuneen oloinen koira on kaiken aikaa, ja purkaa myöhemmin stressinsä Jedi-reppanaan, joka saa aina autossa kovaa turpaan. Muille koirille rähinä on pahentunut etenkin kentällä todella paljon, ja Raxu viettääkin nykyään kentän laidalla aikansa häkissä, koska en halua ottaa sitä riskiä, että joku tulee liian lähelle ja saa hammasta.

Ainiin! Ollaan myös opeteltu uimaan! Jäiden lähdettyä aloin palkkaamaan Jediä jokaisesta veteen menosta, oli kyseessä sitten puro, lampi, järvi tai oja. Nopeasti spanieli alkoi hakeutumaan veteen ja nyt se uikuttaa jo kaukaa, kun näkee vettä ja kahlaa into päällä. Uimaankin on uskaltautunut kepin perässä ja sunnuntaina vesi oli meidän hiekkamontuilla jo sen verran lämmintä, että uskalsin itse kahlaamaan parin metrin päähän rannasta ja houkuttelin Jedi nakkia hakemaan. Hienosti ui mun luokse namille. Raxukin ui muutaman kerran hakemaan nakkia rannan läheltä. Märkä shetlantilainen on todella, todella koominen näky.