torstai 6. joulukuuta 2012

Kuinka monta yötä on jouluun?

Tänään iski mieleen, että joulu pukkaa päälle! Ohjatussa agissa kouluttajat puhui joulutauosta ja mä tajusin, että hei, joulu on jo ihan kohta. Onhan meillä täällä jo joulukoristeitakin ja lahjoja on ostettu ja pakattu, mutta nyt vasta havainnollistin asian. Joulujoulujoulujoulujoulujoulu. Eilen pakattiin piskeillekin lahjoja paperiin ihan vaan siitä ilosta, että ne on niin hillittömiä, kun ne avaa niitä. Raxu on ollut muutenkin mukana joulutohinassa, milloin varastaen teippi- tai lahjapaperirullan tai makaamalla paketoitavan lahjan vieressä paperin päällä. Se on ihan kiva, kun pieni koira haluaa olla kaikessa mukana.

Tiistaiset rallit meni meillä ihan päin prinkkalaa. Herättiin tiistaina aamulla ja todettiin, että meiltä oli pamahtanut vessasta putki. Räjähtänyt hajalle ja kylppäri oli muuttunut suihkulähteelliseksi kylpyläksi. Isompaa vahinkoa ei näin päällisin puolin näy tulleen, mutta tilanne sai pasmat niin sekaisin, että aamutreenit meni kaiken aikaa vähän sinne päin. Oikeastaan ei edes sinne päin, vaan kovaa ulos tieltä ja puuta päin. Mulla itsellä oli keskittyminen jossain ihan muualla ja sen takia Jedikään ei toiminut mitenkään päin. Nyt ollaan kuitenkin saatu otettua menetettyä takaisin ja treenailtu ahkerasti. Hassuja kompastuskiviä tulee kyllä vastaan: tän päiväisissä treeneissä Jedi lähti 1-2-3-askelta-seuruussa edistämään eikä pysähtyessä istunut, vaan jäi seisomaan. Sitten laskettiin hallissa ääneen askelia ja mentiin hitaasti, kunnes spanieli taas keksi jutun juonen. Oon tässä lisäksi pohtinut, että minkälaista käskysanaa tai systeemiä ylipäänsä olisi fiksuinta käyttää 270-käännöksissä, että koira osaisi yhdistää, ettei mennä täyttä ympyrää, vaan lähdetään ns. kesken pois. Onko kokemuksia? Käytättekö seuraa-käskyä niin 360- kuin 270-käännöksissä ja samaa muissa seuruu-liikkeissä? Toi neljän kerran alkeiskurssi on kyllä vähän liian lyhyt, siinä herää vaan kysymyksiä ja kaikki käydään niin nopeasti läpi, että tällainen pohdiskeleva ihminen ei pysy mukana ollenkaan.

Jedi ei arvosta kylmää ja lunta
Ja Raxusta lumi on siistiä (niinkun kaikki muukin)

Agissa ollaan edety mun makuun oikein hyvin. Katselin tossa muutama päivä sitten mailiin tullutta rataa, mitä oli tänään tarkoitus käydä ohjatuissa läpi, ja kauhistuin, kun radalta löytyi keinu. Ei olla keinua tehty alkeiskurssin jälkeen, koska se ei ole koskaan meidän radalla ollut ja en ole viitsinyt sitä siirtää muilta radoilta. Otin itseäni kuitenkin niskasta kiinni ja otettiin Jedin kanssa muutamaan kertaan keinua, ettei tule ohjatuissa ihan puskista. Tuin keinua, ettei se romahtanut kerrasta alas, ja spanieli ei ollut millänsäkään. Namia kun oli nenän edessä niin siinä viitsi pysyä vaikka kuinka pitkään. Tänään ohjatuissa keinu ei siis tuottanut juurikaan ongelmia, vaikka treenaamista onkin paljon, ennen kuin se sujuu täydellisesti. Tänään ryhmätreeni oli enemmänkin yksilötreeni, koska paikalla saapui mun lisäksi yksi koirakko ja kouluttajia oli kaksin kappalein. Jaettiin siis rata osiin ja tehtiin kumpikin oman kouluttajan kanssa. Jedin kanssa käytiin esteitä läpi yleisesti eikä suurempia ongelmia ollut missään. Kepeissä Jedi yritti jatkuvasti aloittaa väärältä puolelta, mitä se ei ole ennen yrittänyt ja renkaalla se sai idean, että sivustakin voi kiertää. Ja korvat katosi muutamaan kertaan, mikä on kummallista, kun ollaan hallilla ja kädessä on namia. Keinu houkutteli liikaa ja spanieli painoi radan laidalta suoraan keinulle ja kipitti tyytyväisenä koko esteen ja jäi istumaan keinun jälkeen paikalleen; "huomasitteko, mä osasin!"

Raxun kanssa ollaan hiottu edelleen noita peruskäskyjä. Istu-maahan-seiso-vaihdot sujuu jo varsin mallikkaasti ja paikalla olotkin on edistynyt. Tänään ennätykseksi saatiin kokonaiset 7 sekuntia, mikä on huimaa kehitystä verrattuna siihen, että vielä pari kuukautta sitten Raxun keskittymiskyky ei riittänyt edes siihen, että palkkakäsi liikkui yli kymmenen sentin päähän. Ja seuraamiset sujuu kun vettä vaan; Raxulla on seuraamisessa tosi vahva kontakti. Ja kakaraa on niin helppo hallilla palkata, kun tehdään namin kanssa ensin toko-treeniä ja sitten muutama agi-este. Aidat on maailman siisteimpiä Raxun mielestä ja se oppi järjettömän nopeasti takaakierron-periaatteen ja eteen lähettämisen. Ei tarvitse kuin vähän heilauttaa aidalle päin, niin sheltti pomppaa jo sen yli. Ja onhan putkikin toki siisti, ja puomi, ja A-este ja kepit ja ihan kaikki (Raxun mielestä yleensäkin kaikki on siistiä. Siis aivan kaikki).



4 kommenttia:

  1. Haha, ai Jedikään ei ole kovin innostunut pakkasesta :D Ässällä on ollut nyt havaittavissa vähän samoja piirteitä.

    Ihana Raxu, jos minäkin otan seuraavaksi tuollaisen suloisen shelttisen! Näitä sheltillisiä blogeja lukiessa alkaa mielikuvat muuttua.. :D Mites sä muuten päädyit cockerista shelttiin?

    VastaaPoista
  2. Raxu on niin herttanen :D

    Mä halusin koiran, jolla on palvelualtiutta ja joka elää sitä varten että mun kanssa on kiva tehdä juttuja. Rotuvaihtoehtoina mulla selvisi loppusuoralle bordercollie ja aussie. Aussieta kävin tosissaan läpi ja muutaman kasvattajan kanssa oli treffitkin sovittu, mutta sitten mua rupesi epäilyttämään, että riittääkö mun omat rahkeet siihen, että pystyisin tarjoamaan tarpeeksi aktiivisen elämän noinkin aktiiviselle koiralle ja monet kasvattajat oli tosi nihkeitä myymään koiraa, kun mulla ei ollut kisatuloksia mistään lajista ja en halunnut täyttä näyttelykoiraa, vaan koiran, jonka vanhemmilla olisi tehty jotain vaikka harrastusmielessä vaan. Shelttiin päädyin sitten siksi, että sillä on ihan yhtä paljon palvelualtiutta kuin edellä mainituilla roduilla, se on kaupunkiin näppärän kokoinen ja ei tarvitse ihan yhtä paljon aktivointia, mutta ei hyydy kovassakaan menossa. Ajattelin, että tollasella on näppärä jatkaa ja harjoitella yhtä sun toista lajia. Tietty miinuksena on se, ettei tolta löydy pk-oikeuksia eli esim. vepeä ei päästä kokeilemaan, vaikka se mua kiinnostaisi.

    Suosittelen kyllä shelttiä! Noi on tollasia omistajansa pieniä varjoja. Ensin ne makaa rauhassa omassa kopassaan ja kun omistaja nousee ylös niin ne pomppaa myös pystyyn ja seuraa ympäri asuntoa. Ja palkaksi riittää usein ihan vaan vuolaat kehut, koska on niin siistiä, kun omistaja on iloinen. Ja oppii tosi nopeasti uudet jutut. Noi on toki herkkähaukkuisia ja toisinaan vähän epäsosiaalisia, joten kerrostalossa joutuu kiinnittämään huomiota siihen. Uuti haukkuu kaikki ihmeelliset äänet ja koirapuistossa se kipittää mun jaloissa piilossa muilta koirilta.

    VastaaPoista
  3. Hmm, tarvitseeko niitä käännöksiä välttämättä eritellä? Mä sanon vasemmalle käännyttäessä "kääntyy" ja oikealle käännyttäessä "kaartuu", en ole niitä mitenkään tietoisesti opettanut, käytän vaan vihjeenä kun en pysty tokon tavoin antamaan juuri vartaloapuja ennen käännöstä. Varsinkin tuo vasemmalle kääntyminen vaatii koiralta niin paljon yhteispeliä ja keskittymistä, että se kyllä huomaa kun mä lakkaan kääntymästä ja sitten vaan jatketaan. En mä usko että koira erottaa mennäänkö 3/4 - ympyrä vai koko kierros, voithan käyttää tietysti jotain pientä äännähdystä, tyyliin "jes" sen merkiksi että pyöriminen riittää ja nyt jatketaan.

    VastaaPoista
  4. Mä itse mietiskelin et jos jatkais vaan seuraa-käskyllä että koira pysyy skarppina eikä hämäänny et mitäs nyt tehdään. Eli "seuraa-vasen/oikea-seuraa".

    VastaaPoista

Risuja, ruusuja, tassunjälkiä. Jätä viesti!