Meidän poika on tullut kotiin!

Eilen käytiin hakemassa kotiin meidän perheen uusin tulokas: shetlanninlammaskoira Raxu, josta shelttejä kasvattava omistaja luopui ei-laskeutuneen kiveksen takia. Kakaralla on ikää kahdeksan kuukautta ja se on varsinainen harrastuskoiralupaus, jollasta oon tässä etsinytkin jonkun aikaa matalalla profiililla. Käytiin katsomassa kakaraa jo parisen viikkoa sitten, jonka jälkeen entinen omistaja jutteli kasvattajan kanssa ja mietti, mihin perheeseen haluaa nuoren herran sijoittaa. Loppujen lopuksi päädyttiin meihin ja koska silloin vierailukerralla ihastuttiin kumpikin Raxun avoimuuteen, sosiaalisuuteen ja rauhallisuuteen, käytiin hakemassa poika kotiin.

Ensimmäiset päivät on ollut ihan mahtavia. Kakara nukahti autoon melkein saman tien ja nukkui koko parin tunnin matkan. Käytiin viemässä anopin auto, mitä oltiin lainattu, takaisin anopille ja Raxu kiipesi saman tien anopin syliin istumaan. Muihin koiriin Raxu suhtautuu pikkuisen varoen; Rullea se väistää tosi selkeästi ja pikkukoiria se varoo myös, mutta mitään yhteenottoja ei ole ollut. Rulle on pikkuisen näyttänyt, kuka on pomo, mutta tälläkin hetkellä pojat köllöttelee parin metrin päässä toisistaan. Yöksi otettiin Raxu nukkumaan koiraportin toiselle puolelle makkariin, ettei kukaan ensimmäisenä yönä sitä käy härkkimässä. Kovasti olisi poika ollut tulossa sänkyyn nukkumaan, mutta kun aina päättäväisesti laitettiin se alas, niin se päätti nukkua yönsä koiranpatjalla lattialla.

Nyt olisi tarkoitus aloittaa tottelevaisuustreenit ja treenata kuntoon perusasiat ja tutustua siihen, miten tää koira käyttäytyy treenatessa. Tarkoitus olisi päästä agility-kentällä treenaamaan, kunhan nyt ensin saadaan perustottelevaisuus kuntoon. Ja miksei tietenkin myös toko-puolella treenattaisi, koska itse tykkään tokosta tosi paljon ja olisi niin hienoa saada sillekin puolelle kunnos harrastuskoira, koska Jedin kanssa toi treenaaminen on vähän sitä sun tätä ton tosi vahvan jälkivietin vuoksi.

Tarkemmat tiedot nuoresta herrasta löytyvät Raxun omilta sivuilta, joita täydennän heti, kun kakara on ollut meillä pikkusen pidempään ja ollaan ehditty tutustua paremmin.

© Mariaa Maczulskij