Syysmuotia Jedin tapaan

Jedi pääsi poseeraamaan kameralle uuden hienon Hurtan pukunsa kanssa. Kyllä Jedistä vielä mainosmalli saadaan. (Huomatkaa myös, että vaihdettiin pantakin syksyn väreihin sopivaksi. Tämä nykyinen panta on entisen puolikurran tapaan tilattu Irene Vinhalta). Edelleen mua ihmetyttää että miksi tossa puvussa on noin lyhyet hihat. Jediä hihattomuus ei tosin haittaa sitten yhtään eikä oikeastaan mikään muukaan. Puvun päälle pukeminen on vaan vähän ikävä toimitus, mutta kun se on ohi, niin piski ei edes huomaa pukuaan. Ja mielummin pesen vaan jalat, kun koko koiran. Metsälenkin jälkeenkin saa kotiin koiran eikä risu- ja takiaiskasaa, kiitos siitä. Meillä kiitetään ja kumaretaan sitä, joka keksi koiran takit. Ei toi kyllä kauheasti sadetta pidä, mutta mielummin kostean nihkeä koira, kuin märkä, kurainen, hiekkainen ja risuinen koira.

Päätin laajentaa omaa vaatevarastoanikin syksyyn sopivammaksi ja kävin Tarjoustalosta hakemassa nostalgisen, laivastonsinisen sadetakin. Muistuu ihan lapsuus mieleen. Ja se, miten vannoin, etten koskaan moista päälleni laita, kun saan itse omista vaatteistani päättää. No, nyt sitä tallustellaan onnellisesti kukallisissa kumisaappaissa ja XXL-kokoisessa muovisessa sadetakissa, mihin mahtuu alle hienosti toinen takkikin.