Pari kuukautta vaille iso

Tänään pamahti Jedille 10 kuukautta täyteen. Sen kunniaksi tehtiin pientä kauneushoitoa, mistä Jedi aina niin paljon tykkää; nypittiin pentukarvaa irti, kammattiin korvat, maha ja jalat sekä leikattiin kynnet. Turhaan hommaahan toi tosin on, koska heti huomenna Jedi on taas ihan saman näköinen. Korvat on jo nyt samanlaiset, koska Jedi kävi heti kauneushoitojen jälkeen juomassa ja ulkona se tonki maata eli korvat on taas ihan kakkaiset. Pitäisi varmaan ostaa joku cockereille suunniteltu kuppi, missä ei korvat uisi aina juodessa vedessä (onko sellaista?).

Jedin mielestä on kauhean kivaa, kun meillä on vuoronperään jompikumpi ihmisistä kipeenä. Mikäpä olisi sen kivempaa, kun repiä ja raastaa sohvalle tai jollekin muulle tasolle unohtunutta nenäliinaa ja levitellä se sen jälkeen ympäri asuntoa. Lelujahan meillä ei toki ole esillä ainuttakaan - ainakaan Jedin mielestä. Muutenkin on ihan tylsää, kun joskus pitäisi olla paikallaankin ja aina ei voisi vaan lenkkeillä tai riekkua ympäriinsä. Jokuhan mulle tossa Jedin meille tultua totesi, että "on se kiva, kun teillä on tollainen koira, mikä ei halua edes lenkillä. Cockerithan on sellaisia, että ne haluaa vain maata sohvalla, niin helpolla pääsette". Selvä, teen reklamaation, missä mun sellainen koira on? Mikä sohvalla makaaminen? Ja mikä lenkeillystä välittämätön?

Tällaisiin tunnelmiin lopetan tällä kertaa, koska toi kuukausipäivänsankari napittaa mua tuolta sen näköisenä, että pitäisi päästä treenaamaan. Kuvia yritän päästä taas lisäämään, kunhan saataisiin koneelle taas toimimaan Adobe Photoshop tai edes Bluetooth, että puhelimen arkistoista saataisiin kuvat koneelle. Piuhan hakeminen on toki liian haastavaa.