Vierailulla lapsuudenkodissa

Lauantai-iltana meillä päädyttiin radikaaliin ratkaisuun ja raahattiin vieraspatja ja Jedin koppa parvekkeelle, koska sisällä oli yksinkertaisesti liian kuuma nukkua. Suunnitelma toimi vallan loistavasti, koska nukuttiin Jedin kanssa puoli tuntia liian pitkään ja saatiin kiireellä lähteä ajelemaan kohti Lempäälää. Tarkoitushan tosiaan oli saada Jedille jonkin näköinen kesäturkki, koska tollaisena karvapörrönä Jedi oli jatkuvasti lämpöhalvauksen partaalla. Matka kohti trimmiä sujui hyvin, joskin parkissa auringossa seisonut auto oli alkumatkan ajan melko epämiellyttävä paikka.

Kasvattajan luona vaikuttikin tällä kerralla melko suuri lauma, koska kasvattajan omien koirien (Jedin äiti Melli-cockerspaneli, Ringa-springerspanieli ja tollerit Lordi sekä Tikru) lisäksi hänellä oli hoidossa myös Jedin mummo Lyyli sekä Sissi-cockeri. Hetken mietittyään Jedi päätti, että 11 viikkoinen Tikru-tolleri on ihan kiva tapaus ja sen kanssa voi leikkiä. Siitä alkoikin sitten hullunmylly, kun pennut haukkuivat ja juoksivat ympäri pihaa minkä tassuista lähti. Ei jää 11 viikkoinen tolleri kauheasti seitsenkuisesta cockerista koossa... Eikä kauneudessa! Tikru on ehkä kaunein koskaan näkemäni koiranpentu, kuten kaikki muutkin voivat ehkä alla olevasta kuvasta todeta.

Jedin saadessa kesäturkin minä kulutin aikaani löllytellen koiria (joita tosissaan riitti; kokoajan oli joku rapsutettava) ja valokuvaten pitkästä aikaa. Kuvia löytyy merkinnän lopusta sekalaisessa järjestyksessä! Jedi sai hurjasti kehuja trimmikäyttäytymisestään ja ylpeä olin minäkin, koska melkein koko pitkän trimmin ajan Jedi seisoi hienosti paikallaan. Vasta ihan lopussa alkoi pientä kyllästymistä näkymään ja Jedin olisi halunnut päästä jo pihalle muiden kanssa. Loppujen lopuksi Jedi sai kun saikin lyhkäsemmän kesäturkin ja pentuhöttökarvaakin lähti furminatorilla hienosti kropasta sillä seurauksella, että meidän cockeri on vähän vähemmän pörheä tapaus. Saisi kaikki pentuturkki jo irrota. 

Trimmin jälkeen suunnattiin kohti koirien uittopaikkaa ja Jedi ihmetteli Lordin ja Mellin taitoa hypätä laiturilta veteen. Pikku-Tikrukin teki uhkarohkean loikan laiturilta. Joskin pentu nostettiin salamana vedestä takaisin laiturille, koska hyppy oli melko huteran näköinen. Jedi puolestaan kahlaili rannassa ja ui muutaman kierroksen. Kasvattaja  ei ollut lainkaan huolissaan Jedin uimattomuudesta, koska useilla cockereilla kuulemma lähtee uiminen täysillä käyntiin vasta toisena kesänä. Pidetään peukut pystyssä että Jedikin oppii uimisen jalon taidon.

Kasvattajan luota jatkettiinkin sitten matkaa Ylöjärvelle moikkaamaan mun kaveria Minttua ja katsomaan hevosia sekä Arska-kääpiöpinseriä, jonka kanssa Jedi kävi kahlaamassa järvessä. Suurta ihmetystä aiheuttivat rannassa kahlaavat hevoset, joita Jedi olisi tuijottanut vaikka koko päivän. Ylipäätään Jedi suhtautui hevosiin tosi hienosti, ei haukkunut eikä pelännyt vaan nuuski ympäriinsä pitkin tallia. Ehkä siitä saataisiin hyvä tallikoira, mitä pitää kyllä harkita jos alan viettämään enemmän aikaa tallilla. Tuntuu hölmöltä, että itse olisin tallilla ja koira puolestaan kotona. No, katsotaan. 

Matka Ylöjärveltä kotiin sujui rauhallisesti ja kolmenkympin helteet vaihtuivat puolessa välissä matkaa vesisateeksi. Kotona saatiinkin sitten pari välähdystä ja jyrähdystä, mutta kunnolla ukkonen ei tullut päälle. Koirakin virkosi pihassa horteestaan, lieneekö vireys johtunut sitten autossa nukutuista päikkäreistä ja siitä että vihdoin oli vähän viileämpi, joten käytiin vielä lenkillä ja nappasin kuvan, joka vihdoin ja viimein todistaa, että Jedikin voi näyttää ihan oikealta spanielilta. Melkein kuin jostain koirakirjasta!