torstai 30. huhtikuuta 2015
Long time, no see - mutta täällä taas
Talvi oli ja meni, hupsista. En tiedä onko se joku alkava vanhuuden merkki, että aika suorastaan ryntää ohi, mutta niin se joka tapauksessa tuntuu tekevän, vaikkei edes mitään tähdellistä ole tehnyt. Justiinsa oli joulu, heti sen perään oli talviloma ja sitten pääsiäinen - josta siitäkin on jo viikkoja aikaa. Ylihuomenna on toukokuu ja viisi viikkoa kesälomaan. Hullua.
Meidän talvi on ollut kiitettävän kiireinen, vaikkakaan mitään ihmeellistä ei olla tehty. Treenattu on enemmän ja vähemmän aktiivisesti sekä omissa treeneissä että Lotalla. Helmikuussa käytiin Ville Liukan koulutuksessa kääntymässä ja itse kävin kesällä hakemassa oppia vähän toisenlaisessa muodossa käydessäni agilityn koulutusohjaajan peruskurssin.
Talvi meni loppujen lopuksi paljon, paljon laiskemmin kuin edellistalvi. En jaksanut ottaa mitään stressiä siitä, että miten monipuolisesti koirien kanssa liikutaan. Käytiin lenkillä ja treeneissä, piste. Koko talven mietin lumikenkäilyä, mutta en saanut lopulta aikaan sitä. Tokoa ei tehty ollenkaan eikä Jedi päässyt treenaamaan vapaana oloakaan, koska illat oli pimeitä ja vapaat aamupäivät meni touhutessa muita juttuja.
Aksan osalta homma alkaa sujumaan ihan kivasti. Oon tehnyt mullistavia ahaa-elämyksiä mm. joka suuntaan huitovista käsistä ja ohjauksien ajoituksista (vaikkei se siltä ehkä aina näytä), Jedin kontaktit alkaa vihdoin olemaan ihan hyvällä mallilla ja homma pelittää. Mittausta käytiin yrittämässä, mutta mitään virallista ei sääntömuutosten takia saatu aikaan. Vaikeaksi on tehty koiran uudelleen mittaus, sen vaan sanon. Mutta ehkä kesän missio voisi olla koiran mittaus miniksi. (Jos joku haluaa suhteellisuutta Jedin kokoon, niin tossa kuvassa Jedi hyppää 30cm riman yli, eli ei se mitenkään ihan älyttömän kokoinen ole.)
Pojille kuuluu hyvää. Raxu on käynyt satunnaisesti aksailemassa, mutta nauttii enemmän syli- ja sohvakoiran virasta. Muutaman kerran se on kehittänyt halliahdistukset jostakin mystisestä syystä, mutta pääpiirteittäin sen elämä vaikuttaisi olevan varsin mallillaan. Metsässä on kiva juosta täysin aivottomasti ympyrää ja kotona voi retuuttaa parhaat päivänsä jo nähnyttä kettulelua, jonka Rulle luovutti silpomisen jälkeen Raxulle.
Rulle juhlii parin viikon päästä 10-vuotispäiväänsä ja kyllähän tyypistä jo näkee, että ikää on kertynyt. Nyt lopputalven ja kevään aikana ikä on alkanut näkymään ihan eri tavalla, silmissä alkaa olla kaihia ja reippaampien lenkkien jälkeen Rulle oli pari päivää sen oloinen että paikkoja saattoi särkeä, joten tein suosiolla päätöksen, ettei Rullis enää tule mukaan kaikkien reippaimmille lenkeille. Parin tunnin metsälenkit menee hyvin, mutta 50 minuutin puolijuoksua menty pätkä asvaltilla on vähän liikaa vanhan ukon koiville.
Näin lyhyesti, tällaista meille. Jos tässä kesää kohden saisi aktivoitua itsensä, kaivettua pölyn peittämän kameran esiin kaapin kätköistä ja kirjoitettua tänne vaihteeksi jotain. Jotain luvattoman pitkästä tauosta taitaa kertoa jo pelkästään tuo otsikkokin, jossa yksi pikkumusta edelleen pyörii muiden joukossa. Voisi olla pieni päivitys paikallaan, että saadaan lauma oikeassa muodossa edustamaan otsikkokuvassakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risuja, ruusuja, tassunjälkiä. Jätä viesti!