Jedin kanssa justiinsa kotiuduttiin pentujen metsälenkiltä. Jedi taas tapansa mukaan oli varma, että joku aikoo satuttaa ja kiljui tuttuun tapaansa puolet lenkistä. Että taas hävetti... Eipä ole ainakaan vielä tähän mennessä kukaan aikonut meidän pikkukoiraa syödä, mutta eipä siitä tietenkään voi koskaan olla varma. Ainakaan Jedin mielestä.
Alla olevat kuvat on napannut Mökön omistaja Riikka. Itse en tietenkään saanut kameraa mukaan, vaikka pitäisi napata Jedistä muutama kunnon seisomakuvakin. Ehkä tässä jonain päivänä sitten...
Jedi ei oikein hallitse tätä leikkimistä vielä. Rokka (vasemalla) ja Mökö (keskellä) meni ihan täysillä ja Jedi vähän yritti olla mukana. Mökö olisi ollut kauhean kivan kokoinen kaveri, mutta eipä Jedi ymmärtänyt senkään kanssa ottaa matsia tänään.
Juokseminen luonnistui Jediltäkin. Ei tosin ilman itkuja, koska aina kun joku juoksi liian läheltä oli itkun paikka. Leevi-bokseri tosin ritarillisesti suojasi Jedin selustaa tulemalla aina tarkastamaan tilanteen, kun Jedi itki. Leevin herrasmiesmäinen käytös ei tosin lainkaan vähentänyt emännän ikuista bokserikuumetta...
Tulevaisuuden sirkuskoirat? Jedi edustaa kauniisti rimppakinttujaan. Mistä sille onkin tullut tollaset sammakkojalat?
Pentutreffit oli oikein kivat ja vaikka oltiin ekaa kertaa mukana, niin lähdetään toki toistenkin. Kaikki koirat pysyi hienosti lähietäisyydellä ja tuli toimeen keskenään. Sääkin oli kiva, ei ollut loskaa, kuten tällä viikolla on usein ollut. Jedi kiittää kavereita seurasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risuja, ruusuja, tassunjälkiä. Jätä viesti!