Jedille alkaa iskemään kunnon uhmaikä päälle. Vielä ei ole yksikään lelu (tai kissa) hajonnut, mutta olisi kiva saada purettua tota energiaa enemmän ulkona, kuin sisällä laatikoiden seassa juosten ja kissoja jahdaten. Kuitenkin meidän ulkoilut on yleensä melko onnettomia, kun ihmiset on ainut kiinnostava asia, ja meillähän ei remmissä moikata muita ihmisiä, koska muuten ei tule ulkoilusta edes sitä vähää. Oma piha olisi tosi kiva, kun voisi pennun päästä sinne riekkumaan, kun kaupungissa ei muuten oikein vapaaksi voi päästää. "Iskällä" alkaa kuitenkin pian yövuoroja täynnä oleva muutama viikko, eli päästään Jedi-neidin kanssa varmaan autokyydillä vierailemaan koirapuistoissa ilta-aikaan. Koirakaverit olisi toki tosi kiva juttu ja Helsingin päästä niitä löytyisikin, mutta sata kilometriä yhteen suuntaan on melko kova matka lähteä pentua leikittämään. Kunhan toi räkänokka vähän kasvaisi ja oppisi liikkumaan ulkona, voitaisiin lähteä metsään juoksemaan, riittäisipä ainakin tutkimista. Myös Lempäälään, Tampereelle ja Turun suunnalle pitäisi lähteä Melli-äitiä, Lyyli-mummoa ja Nella-siskoa sekä Jakub-iskää moikkaamaan jossain välissä, tosin noilta retkiltä tulee taas kilometrejä muutama...
Miten olette saaneet pentuanne aktivoitua ulkona ja kuinka on sujuneet leikit ja sosialistaminen pentuna? Oletteko päästäneet pentuja leikkimään ihan isojen koirien kanssa?
Isojen koirien omistajana, kun tuo yksi vähän pienempi tuli taloon niin se sai tietty heti tottua myös sopivan luonteisiin jättikoiriin mitä meidän lähipiiristä löytyi. Esim. yhden aika rajun dogginartun kanssa en päästänyt (enkä päästä edelleenkään) Haurua leikkimään koska kokoero on niin iso mutta muuten on hyvä ettei pentu ala vierastamaan isoja koiria.
VastaaPoistaMuutenkaan en kyllä anna pentujeni juuri olla tekemisissä kuin tuttujen, luotettavien koirien kanssa. Joskus saatan pentujen kanssa käydä koirapuistossa jos siellä on sopivan näköistä porukkaa, esim. muita pentuja. Kun ei niistä vieraista koirista (ka omistajista) aina tiedä. Tietty se on vähän vaikeampaa jos ei tunne ketään sopivia koiraihmisiä.
No meillähän on tosiaan se, että oon itse muuttanut viime kesänä Hämeenlinnaan Helsingistä ja käynyt jouluun asti koulussa Helsingissä, eli ei ole tullut tutustuttua oikein kehenkään... Koirapuistossa olisi tarkoitus käydä justiinsa iltasella sen takia, ettei välttämättä ole muita eli Jedi saisi sitten vaan vapaana viipottaa yksinään. Kun Jedi ei tosiaan muuten ulkona pääse vapaaksi, koska asutaan kaupungissa. Toki jos pienten koirien tarhassa olisi muita, niin voisi kysäistä, että uskaltaako pentua tuoda nuuskimaan :) Ja ehkä tuolta pentukoulusta viimeistään saadaan leikkikavereita!
VastaaPoistaMe ollaan totuteltu toisiin koiriin pentuna aluksi kahdella tutun koiralla. Niiden kanssa hommat sujui hyvin, kun tiesin niiden olevan leppoisia koiria. Pari kertaa käytiin Ässän ollessa nuori koirapuistossa. Eka kerta meni ihan hyvin, vaikka Ässä vähän aikuisia isoja koiria ujostelikin. Kerran se sitten sai semmoista höykytystä yhdeltä koiralta, että sen jälkeen en enää mennyt.. Kun on kuitenkin herkkä, niin sen takia se varmaan nyt onkin hieman epävarma vieraiden koirien kanssa ja alkoi sitten muitakin koiria haukkua (onneksi nyt hyvässä seurassa koirapuistoilu on auttanut näihin).
VastaaPoistaÄssän ollessa pentu me käytiin erilaisissa paikoissa, joka sitten väsyttikin poikaa. Kun namit oli mukana ja edettiin maltilla, ei ikinä ollut mitään ongelmia. Näin jälkikäteen kaupungissa kulkemista olisi voinut harrastaa enemmän, mutta olen onnellinen, kun pentuna saatiin se luoksetulo jurrutettua aika hyvin päähän ja harjoitettua vapaana oloa. Metsässä on tosiaan hirveästi tutkittavaa, jyrsittävää ja kiipeiltävää, siellä se Ässäkin alkujännän jälkeen viihtyi erinomaisesti.
Myös jostain koirafoorumeilta voisi löytyä turvallista leikkiseuraa, esim cockerifoorumi. Itse kerran treffasin cockereitten kanssa, ja oli hauska nähdä samanrotuisia koiria. Kaikki läträsivät innolla vedessä ja menivät nenä maassa ympäriinsä..
Tulipahan kommentti :D Teillä näköjään nuo kissat tulee erinomaisesti koiran kanssa toimeen, mahtavaa! Meilläkin Ässä tosin hyväksyi aikoinaan marsut muitta mutkitta perheenjäseniksi, liekö kyseessä joku cockerin mahtava rotuominaisuus ;)
Jedi on tässä oikeastaan muuton ja rempan aikana tuntunut kasvavan jotenkin henkiseltä puolelta tosi paljon, koska enää ei pelota kävellä ulkona ja kun sopivan kokoinen takkikin löytyi niin ulkona juostaan riemulla - niin kauan kunnes jää lunta kiinni tassukarvoihin ja pitää huutaa ja kiljua. Pitäisi vissiin ottaa melkeinpä parin päivän välein sakset käteen ja leikata noi tassukarvat :/ Talvi tuntuu muutenkin olevan hankalaa aikaa hankkia pentu! Ulos lähto on pikkuisen työläämpi homma aina.
VastaaPoistaNyt on treffailtu tutun ranskista, mutta sillä oli vähän turhan rajut leikit Jedille, joka jäi jatkuvasti alle ja jota riepotettiin miten sattui. Koirapuistossa olisi tarkoitus lähteä käyämän ensi kertaan kohtapuoliin ja lisäksi ollaan justiinsa Helsingissä "hermolomalla" moikkaamassa Emmaa taasen! Ehkä tää tästä.
Ulkoiluaktivointeja voisivat olla esim. namin/lelunpiilottelu, laahausjäljen tekeminen ruualla, piilonen (toinen ihmisistä juoksee piiloon, toinen yhdessä koiran kanssa etsimään ja löydöstä palkataan) ja luoksetuloleikit (ihmisistä kumpikin kutsuu vuorotellen koiraa ja luoksetulosta palkataan, ensin lyhyeltä matkalta ja luoksetulovarmuuden kasvaessa pidennetään, tässä tulee mukavasti yhdistettynä liikuntaa ja koulutusta) yms.
VastaaPoistaMoikka! Meillä on Roope (pienikokoinen seropipentu, oon Saaga KC:ssa jos muistat :)) saanut tutustua aikalailla kaikenkokoisiin koiriin ihan pennusta saakka. Tuttujen koiria siis kyseessä, ja kooltaan koirat ovat siis olleet chihusta kultaiseennoutajaan. Ja lähes kaikki koirat, joihin meidän pentu on tutustunut, ovat olleet aikuisia.
VastaaPoistaAluksi vähän epäilin, että kannattaako noin "paljon" sosiaalistaa näin varhaisessa vaiheessa, mutta oikein hyvin on kaikki sujunut. Toki kun kultainennoutaja ja toi meidän pikkuinen leikkii, niin pitää koko ajan katsoa, ettei isompi vahingossa tallaa pientä. Mitään ei kuitenkaan ole sattunut ja Roope ainakin vaikuttaa aina tosi iloiselta kun mennään koirakavereiden tykö kylään. :)
Hankalaa sanoa, miten koiraa voisi kunnolla aktivoida ulkona, jos se ei voi olla vapaana. Meillä on se hyvä puoli, et vaikka lähellä kaupungin keskustaa asutaan, niin lähellä on kuitenkin metsäalueita. Sinne olen vienyt Roopen ja iltamyöhällä ja aamuvarhaisella olen pitänyt vapaana, heitellyt leluja ja muuta. Vaikka tuollakin metsässä paljon muita koiria kulkee, niin olen (ehkä tyhmyyttänikin?) ottanut sen riskin, että vapaana mennään osa lenkistä. Tuntuu, että vapaanaollessa emännän vierellä kuljetaan jopa paremmin kuin hihnassa, tiedä sitten mistä johtuu. :D
Asutteko kerrostalossa? Onko siinä pihaa? Mä olen joskus (iltamyöhällä) pitänyt Roopea vapaana ihan tossa meidän pihassakin, ja ottanut leluja mukaan joita olen heitellyt. Mihinkään ei ole lähtenyt, kun on ollut niin kova tohina siinä lelujen kanssa.
-Saaga
Mekin päätettiin tossa viikko sitten ottaa tietoinen riski ja päästettiin Jedi vapaaksi metsässä lenkkipolulla. Eipä Jedi mihinkään lähtenyt vaan kipitti kiltisti meidän kanssa koko lenkin ajan. Välillä piti napata kiinni, kun tuli hiihtäjiä vastaan. Sen jälkeen on alettu etenkin iltalenkeillä (käydään usein 22.00-23.00 viimeisellä lenkillä) päästetty Jedi metsäpoluilla vapaaksi ja välillä se jää johonkin nuuskimaan mutta tulee kyllä kovaa kyytiä luokse kun huomaa, ettei jääty odottelemaan :D
VastaaPoistaleila, tota laahausjäljen tekoa on ajateltu alkaa kokeilemaan. Cockerihan tunnetusti on nenä maassa melkein koko lenkin, niin voisi olla Jedillekin mieluinen juttu!